banner1

Tukiaisten historiaa

Tukiaiset kuulunevat Hämeen alkuperäisiin sukuihin.
Tällä tarkoitetaan sitä, että Tukiainen sukunimi on muotoutunut johonkin asuun juuri Hämeessä. Sukunimethän eivät olleet kovinkaan yleisiä 1400-luvun alkupuolella, vaan sukunimenä käytettiin joko paikkakunnan tai tilan nimeä tai patronyymi- eli isän nimeä, joissakin tapauksissa myös tekemistä osoittavaa nimeä. Aateliset ja yleensä merkittävässä asemassa olevat henkilöt ryhtyivät vasta myöhäisellä keskiajalla eli n.1300-1500-luvuilla käyttämään sukunimiä.

Adam Tuckista (Tukinen, Tvckiainen, Tvkiain) pidetään varhaisimpana kantaisänämme. Adamin isästä ja äidistä, kuin sisaruksistakaan ei ole vielä minkäänlaista tietoa. Varmaa kuitenkin on, että Adam Tuckiaisen vanhemmat ovat olleet siihen aikaan suhteellisen varakkaita ja ehkäpä tilan omistajia tai mahdollisesti aatelisia. Adam lienee itse opiskellut jonkin verran lakitietoutta, koska toimi vuosina 1472–1486 Asikkalan käräjillä lautamiehenä.

Adam Tukinen ja/tai hänen perillisensä (ainakin poika Olov) muuttivat aivan 1400-luvun lopulla tai mahdollisesti heti 1500-luvun alussa jotakin tietä pohjoiseen  ja itään, mahdollisesti vesitse Heinolan tai Mäntyharjun kautta ja päätyen Ristiinaan, josta suku on hiljalleen levittäytynyt lähinnä pohjoiseen Savoon ja  Pohjois-Karjalaan.

Tukiais-sukumme on siis kautta aikojen saanut toimeentulonsa maasta tai järvistä, ehkäpä luonnosta, joten voidaan ehkä puhua talonpoikaissuvusta. Yhteiskunnallisesti vaikuttavia persoonia oli myöhäisellä keskiajalla ainoastaan Adam Tukiainen.

Ristiinassa perustivat kolmen veljeksen pojat (kantaisämme pojan Olov Adaminpojan pojat) nk. anekin 1500-luvun alkupuolella. Anekki mainitaan Savon vuoden 1541 maakirjassa ja talohaltijaluetteloissa. Anekki-sanahan tarkoitti yhden tai useamman isännän omistuksessa ollutta tilakokonaisuutta, jolle oli pantu tietty, pysyvä maavero. Silloisessa Suur-Ristiinassa perustettu Tukiala- tila käsitti yksistään nykyisen Ristiinan kunnan alueella 692,70 hehtaarin tilan. Tämä Tukiala 1. tila joutui vuonna 1649 Pietari Brahen luovuttamana Ristiinan kirkkoherran virkataloksi. Tilalla sijaitsee tällä hetkellä Ristiinan kirkko ja pappila sekä kirkkoherran virka-asunto. Anekki-tilaan kuului silloisessa Ristiinan kunnassa olevien tilojen lisäksi osia nykyisestä Taipalsaaren  ja Savitaipaleen kunnasta. Tilan nimi mainitaan ensikerran vuoden 1550 hopeaveroluettelossa ja 1541 maakirjassa. Yhteenlaskettu pinta-ala oli yli 2,5 manttaalinalaa eli noin 4000 hehtaaria.

1900-luvun alussa ja itsenäistymisen aikoihin kävi kova muuttoliike Pohjois-Karjalasta ja Savosta eteläisen Suomen vihreämmille laitumille. Kaupungeistamme Porvoo, Helsinki ja Tampere ja Jyväskylä saivat Tukiaisensa. Etelä-Suomessa asuukin tällä hetkellä yli puolet kaikista elossa olevista Tukiaisista, joita kerrotaan olevan vuoden 1998 alussa yli  1900. Adam Tukiaisen jälkeläisiä tästä luvusta on noin 1500. Ulkomailla asui vuoden 1998 vaihteessa Tukiaisia pitkälti toistasataa.

Tukiala-nimisten kylien voidaan uskoa saaneen nimensä kylillä asuneista Tukiaisista. Tällaisia kyliä on ainakin Kuivasensaaressa Savitaipaleella, sekä entisessä Lappeen kunnassa Lappeenrannassa ja Ristiinassa.
 



DSCF2235

Sukupuu malli esim. Voitto Pulkkinen
Pikkukuva_sukupuu



sukupuu-pulkkinen-pieni


Etusivu

Ajankohtaista

Tuotteet

Kuvagalleria

Suvun historia

Hallitus

Päätettyä

Toimintakertomus

Yhteystiedot

Palaute