banner1

Tukiaisten historiaa

Aiemmissa tutkimuksissa (Veijo Saloheimo ja Hannu Tukiainen 1998) on päädytty siihen, että Asikkalassa 1400-luvun puolivälissä elänyt Adam Tucki olisi kaikkien Tukiaisten suvun varhaisin kantaisä. Uusimman tutkimuksen (Ari Kolehmainen 2022) perusteella näyttäisi, että nykyiset Tukiaiset periytyvät ainakin kahdesta erillisestä haarasta. Kaavilla ja Pohjois-Karjalassa asuneisiin Tukiaisiin sekä toisaalta Ristiinassa asuneeseen haaraan. Uudet tulokset perustuvat sekä DNA-tutkimukseen että kirjallisiin lähteisiin. Kaikkein varhaisimpia vaiheita lukuun ottamatta Saloheimon ja Tukiaisen 1990-luvun lopun sukututkimus pätee edelleen.

1900-luvun alussa ja itsenäistymisen aikoihin kävi kova muuttoliike Pohjois-Karjalasta ja Savosta eteläisen Suomen vihreämmille laitumille. Kaupungeistamme Porvoo, Helsinki ja Tampere ja Jyväskylä saivat Tukiaisensa. Erityinen Tukiaisten keskittymä on Kaavilla, siellä Tukiaiset ovat 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Tukiaisia oli vuonna 2022 noin 1600 henkeä. Lukumäärä on pysynyt noin 1600 hengessä 1970-luvulta näihin päiviin. Lukumäärä sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
(lähde Sukunimi-info)

Tunnettuja Tukiaisia ovat mm: Aimo Tukiainen (1917–1996) kuvanveistäjä, Antero Tukiainen (1916–1996) kilpasoutaja, Iku Tukiainen muusikko, Janne Tukiainen (s. 1976) taloustieteen professori, Jouko Tukiainen (s. 1936), teollisuusneuvos Valtra Oy:n toimitusjohtaja, Katja Tukiainen (s. 1969) kuvataiteilija, Leevi Tukiainen (s. 2000) jääkiekkoilija, Olli Tukiainen (s. 1976) muusikko, Pauliina Tukiainen (s. 1977) pianisti, Sakari Tukiainen (s. 1991) jalkapalloilija, Werner Tukiainen (1878–1931) lehtimies, kirjakauppias ja suomentaja.
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukiainen)

 
Tukiaiset DNA-tutkimuksen perusteella

Yhteenveto Kaavin ja Pohjois-Karjalan Tukiaisten isälinjasta

Tukiaisten suvun isälinjan voidaan arvioida saapuneen Suomeen noin 2800 vuotta sitten pronssikaudella. Isälinja kuuluu Suomen yleisimpään isälinjaiseen päähaaraan. Vaikuttaa siltä, että isälinja on asunut aluksi Sisä-Suomen alueella, mutta tarkempaa paikkaa ei laajan levinnän perusteella voi tehdä. Saapumisreitti on voinut olla melko pohjoinen ja isälinjalla voi olla varhaisia yhteisiä saamelaisiin.

Ajanlaskun alkaessa isälinja on elänyt todennäköisesti Päijät-Hämeen seudulla, ehkä Päijänteen lähistöllä ja siirtynyt noin 500-luvun tienoilla Savon länsiosiin, ehkäpä Saimaan läntisille rannoille, mahdollisesti Yöveden maisemiin, jossa näyttäisi olevan yksi merkittävä myöhempi alaryhmän keskus.

Eteläisen Savon länsiosista isälinja on muuttanut noin 1000 vuotta sitten Joroisten seudulle, jonka itäosista avautuvat myös erinomaiset vesireitit. Isälinja näyttäisi pysyneen Joroisten seudulla koko keskiajan.

Ristiinan Tukiaisten isälinja

Tukiaisista otetut DNA-tulokset kertovat, että Kiteen ja Kaavin Tukiaiset polveutuvat yhteisestä kantaisästä, mutta Ristiinan Tukiaiset ovat erillinen suku. Asutushistoriallisessa kuvassa Kiteen ja Kaavin Tukiaisten alkuperä on perisavolaista isälinjaa, joka on lähtöisin Joroisista, kun taas Ristiinan Tukiaiset ovat alkuperältään karjalaista isälinjaa. On myös huomioitava, että kummankaan suvun alkujuuri ei näytä olevan Hämeessä, Asikkalassa.

Ristiinan Tukiaisten isälinja kuulunee markkerituloksen perusteella karjalaiseen alaryhmään N-Z1941, jonka yhteys Joroisista lähtöisin olevaan toiseen Tukiaisen sukuun on noin 2200 vuoden päässä. On siten selvää, että Tukiaisen nimi on syntynyt sukuhaaroilla toisistaan riippumatta.

Tukiaisten suvun alkuvaiheet asiakirjojen perusteella


Kaavin ja Pohjois-Karjalan Tukiaisten alkujuuret ovat juonnettavissa Joroisten Ruokojärven kylälle. Savon tutkimuksen kannalta 1560-luvun alun verollepanomaakirja on merkittävä, sillä siinä lueteltiin talonpoikien omistamat maakappaleet ja se on vertailtavissa vuoden 1664 maantarkastukseen, jolloin kyläjako oli jo syntynyt. Näiden perusteella selviää, että Antti ja Matti Tukiainen isännöivät 1560-luvun alussa Joroisten Ruokojärvellä kahdeksan veromarkan tilaa (arviokunta n:o 647). Lisäksi Joroisten Joroisniemen kylässä sijainnut arviokunta n:o 630 oli Heikki Tukiaisen omistuksessa.

Antti Tukiainen oli isäntänä jo vanhimmassa maakirjassa vuonna 1541. Ilmeisimmin Matti on hänen nuorempi veljensä. Matti mainittiin veroluetteloissa vuodesta 1550 lähtien. Mahdollisesti myös samassa arviokunnassa vuosina 1546-1549 verotettu Pekka Tukiainen oli samaa veljessarjaa, lähisukua joka tapauksessa. Arviokunnassa verotettiin 1550-luvun alkupuolella myös Tahvo Tukiaista, joka oli ilmeisimmin lähisukua. Koska Tukiaisten patronyymejä ei mainita, ei tarkasta sukulaisyhteydestä saada tietoa. Tahvo oli omassa pienessä yhden veromarkan arviokunnassaan jo vanhimmassa maakirjassa. Tämä talo katoaa kuitenkin myöhemmin ja mahdollisesti sulautuu Tukiaisten suurempaan arviokuntaan.

Antti Tukiainen jatkaa yksin Ruokojärven tilan isännyyttä pitkin 1560- ja 1570-luvun. Ilmeisimmin jossain vaiheessa isä Antti on vaihtunut poika Anttiin. Tukiaisten arviokunnassa oli 1580-luvulla mukana myös Matti ja Paavo Tukiainen, joiden patronyymejä ei myöskään mainittu.

1600-luvun alkupuolella Tukiaisten Ruokojärven arviokunta siirtyi Antti Tukiaisen pojille. Antti oli jo oltava nuorempaa polvea eli vanhimman Antti Tukiaisen poika. Pekka Tukiainen (s. noin 1570) ja Hannu Tukiainen (s. noin 1575) hallitsivat 1600-luvun alussa Tukiaisten taloa. Tukiaiset katoavat Joroisista 1630-luvun alussa.

Tukiaiset tulivat Kaaville noin 1630-luvun puolivälissä, vuosien 1632-1636 välissä. Ensimmäinen Kaavin Tukiainen oli Erkki Hannunpoika (s. noin 1605) Kaavin Luikonlahdella. Erkin isä oli ilmeisimmin 1600-luvun alussa Joroisten veroluetteloissa mainittu Hannu Tukiainen. Samoihin aikoihin myös Ristiinassa asui Hannu Tukiainen, mutta DNA-testit osoittivat, ettei Ristiinan ja Kaavin Tukiaisilla ole keskinäistä yhteyttä. Toisaalta Kaavin ja Pohjois-Karjalan Tukiaisten isälinjainen alaryhmä N-FTT102 on selvästi Joroisten seudun ryhmää, joka vahvistaa suvun polveutumisen Joroisten Tukiaisista. Tukiaisten talo Luikonlahdella autioitui 1680-luvun alkuun tultaessa ja Tukiaiset olivat välillä tilattomina populeina. Suure Pohjan sodan ja isovihan aiheuttaman asiakirjakatkoksen aikana Tukiaiset olivat siirtyneet Maarianvaaran kylään, josta suku tavataan 1720-luvun maakirjoista.

Tukiaiset poismuutto Joroisista tapahtui 1620-luvulla, sillä Kaavin lisäksi sukua tuli Leppävirran Tahvanalaan 1620-luvun alkupuolella Joroisten Ruokojärveltä. Ensimmäinen Tukiainen Leppävirralla oli Antti Tukiainen ja häntä seurasi jo vuodesta 1626 Paavo Antinpoika Tukiainen. Suku asui Tahvanalassa vuoteen 1675, jonka jälkeen talo autioitui ja Tukiaiset muuttivat Kiteen, myöhemmän Rääkkylän, Kiesvaaralle.

Tukiaiset muuttivat 1720-luvulla Kontiolahdelle, ilmeisimmin Kaavin Maarianvaaralta. Lisäksi Tukiaisia tuli Hammaslahdelle 1720-luvulla. Sukuhaaran alkuperään ei asiakirjojen perusteella pääse varmuudella kiinni.

Kiteen Kiesvaara, joka on nykyisin Rääkkylää, oli Tukiaisten asuinsijana ja leviämiskeskuksena Pohjois-Karjalassa 1680-luvulta lähtien. Myöhemmin Kiesvaara tyhjeni Tukiaisista ja suku muutti Kiteen kylälle ja myöhemmin mm. Kiihtelysvaaralle.
 



DSCF2235

Sukupuu malli esim. Voitto Pulkkinen
Pikkukuva_sukupuu



sukupuu-pulkkinen-pieni